tiistai 20. tammikuuta 2009

Osa 1:Huono uutinen

Hei olen Sophie Adams. Minä olen tämän suvun aloittaja. Minulla on perhe tavoite ja elämän toiveena on, että kolme lapsistani valmistuisi yliopistossa. Luonne pisteeni ovat 8-3-6-3-5. Eli olen hyvin siisti.
Tässä on taloni. Talossani on kaikkea tarpeellista. Lattioita ja tapetteja en saanut vielä laitettua, koska raha ei riittänyt. Kyllä kai sitä rahaa vielä jostain tulee.
Aluksi minä otin sanomalehden pihalta ja meni istumaan tuolille. Minä katsoin kaikki työpaikka ilmoitukset läpi ja löysin vain tylsiä ammatteja. Minä valitsin sen mistä sai eniten palkkaa eli politiikka uran. Politiikka ura ei ole kyllä mikään minun suosikkini. Mutta mitä sitä ei tekisi rahan eteen.
Työn etsimisen jälkeen ajattelin lähteä ostamaan vaatteita ja vähän etsimään hyviä sulhas ehdokkaita. Siinä matkallakin vähän jo tähystelin.
Matkalla tervehdin vähän pikku pallo silmää. Hän oli niin lutunen. Ikävä kyllä minulla ei ole kyllä varaa ostaa minkään sortin koiraa. Mutta sitten jatkoin matkaani kohti Stadia.
Stadissa olevassa tavaratalossa ei ollut yhtään hyvää mies ehdokasta. Jonne Kotala oli ihan menettelevä, mutta liian itserakas. Muita siellä ei ollutkaan suurin osa oli naisia ja papparaisia.
Lähdin mielelläni kotiin päin. Sen verran huono mies tarjonta oli. Vaatteita tuli myös ostettua vain kaksi kappaletta kun rahaa oli niin vähän.
Kotona odotti kolme simiä jotka olivat tulleet tervehtimään. Yksi niistä oli Pirkka Jokivuori. Hän oli hyvä sulhas ehdokas. Ajattelin kokeilla mitä tästä mahtaa kehkeytyä.

Flirttailessa huomasin vasta, että mieshän oli todella ujo. En tiennyt mahtoiko tämä suhde onnistua ollenkaan. En nimittäin pidä ujoista miehistä.
Pirkka kuitenkin todisti luulemani vääräksi hän olikin oikea uros. Kun huomasin ettei hän ollutkaan uros lähdin suoraan toimintaan.Mutta juurikun olin pääsemässä vauhtiin hän sanoikin moikka ja lähti lätkimään. Höh! Tämän vielä kostan.Illalla olin hyvin väsynyt ja nälkäinen. Nukahdin melkein joka minuutti vaikka minulla oli järjetön nälkä. Onneksi sain kuitenkin syötyä ruokani ja raahaudutua sänkyyn.Aamulla soitin Pirkan käymään ja pyysin häntä muuttamaan luokseni. Hän muutti innoissaan luokseni. Hän toi kyllä vaan 1000 simelonia taloon. Masentavaa...Pirkka suuntasi heti jääkaapille ja söi niin kuin ei ikinä olisi saanut ruokaa. Onneksi sinne jäi vielä hiukan ruokaa. Illalla kun tulin töistä juhlimme yhteen muuttoamme. Join liikaa enkä muista mitään sen illan tapahtumista. Heräsin aamulla vain alusvaatteet päällä.Aamulla vatsaani kivisti ja oksensin vähän väliä. Minun oli pakko kokeilla varmuuden vuoksi raskaustestiä. Illalla olin näköjään tehnyt jotain muutakin, koska oli raskaana. Se oli ongelma, koska meillä ei ollut rahaa petiin,hoitopöytään tai muuhun sellaiseen. Ruoka rahatkin olivat vähissä. Olen pulassa ja pahasti.

Päivemmällä kutsuin Pirkan sohvalle.(Kuten huomaatte seinä ja myös lattia ovat saaneet värit)

-Pirkka, minä olen raskaana

-Mitä?! Ei voi olla totta! Meillähän ei ole yhtään rahaa. Enkä myöskään ole valmis tähän! Vastahan me muutimme yhteen! Minä en hyväksy tätä! Tämä taisikin olla huono idea. Minä taidan muuttaa pois saat pitää vauvasta huolta ihan yksinäsi! Pirkka saarnasi ja lähti ulos ovet paukkuen.

3 kommenttia:

  1. Jatkuuko tarina?aivan ihana!!!

    VastaaPoista
  2. Kiva että pidit! Se jatkuu ensiviikolla. Hyvällä tuurilla voi ilmestyä myös tällä viikolla.

    VastaaPoista
  3. vähän huippu tarina jatkan lukemista :)

    VastaaPoista